Ostin talvella peltiveneen. Ei ollut kallis mutta ei komeakaan. Puiset kaaret ja penkit näyttivät lahoilta, sammalta ja hiekkaa oli kaikki kolot täynnä. Kyljen sininen vauhtiraita kesi.
Pelti-Heikin uusi venevalkama.
Veneen nimi on Pelti-Heikki. Se oli koko ikänsä seilannut Pyhäjärvellä. Lumien aikaan toimme sen Längelmävedelle. Siitä tulisi Mahonki-Madamen kaveri. Kun Madame olisi vielä pukilla, Heikki veisi meidät mökkisaareen. Se kuljettaisi sementtisäkit ja puutavaran kun ihmiskaverit matkustaisivat mukavasti Madamella. Heikki lähtisi kanssani katiskalle eikä välittäisi kalanhajusta. Kun mies ottaisi Madamen ja lähtisi mantereelle, Heikki pitäisi seuraa saaressa.
Mökkisaari häämöttää olan takaa
Pääsisäsenä kävin pesemässä veneen ja rapsuttelin sen kupeita. Kaksi päivää meni kylkiin, tänään hioin penkit. Vaikka sisäkaaret oli laittamatta ja puuosat lakkamatta teki mieli kokeilla venettä. Laitoimme moottorin perälautaan ja päristelimme saareen.
Mökkisaaren viimeinen mutka
Heikki on hyvän sään vene. Se ui matalalla ja hörppää aallosta. Onneksi oli tyyntä.
Pikkusaaressa kaikki hyvin.
Kalliolla juotiin kahvit ja ihmeteltiin hiljaisuutta.
Sisäkaaret olisi ehtinyt rapsutella lahosta ja hioa lakkauskuntoon, mutta päivä meni maisemien ihasteluun, niinkuin monesti mökillä tuppaa käymään. Huoltoa jatketaan ylihuomenna. Heikki komistuu silmissä. Hyvä vene siitä tulee ja kalakaveri.
Kotimatkalla kohtasimme joutsenen.
Simpsukka 