Joulukiireitä voisi helpottaa kaulahuiveja kutovat tuulimylly. Merel Karhofin mainio keksintö on kiinnitetty kerrostalon ulkoseinään. Valmis neule liehuu ohikulkijoiden iloksi kerroksista alas kun huiville kertyy pituutta. Valmiita huiveja voi ihailla Merel Karhofin blogissa.
Lapseni sai kaverikierrätyksenä lohenpunaisen villatakin. Villari ei käytössä kulunut; oli lämmin kesä, se ei ollut sininen ja hihat eivät istuneet. Purin sen jo ennen kuin se jäi pieneksi. Kieputin vyyhdit, viruttelin, kiersin pyyhkeen sisällä kuivaksi ja ripustin henkariin kuivumaan. Painoksi laitoin toisen henkarin ja toisen vyyhdin. Mutkat suoristuivat eikä lanka venynyt liiasta painosta.
Lohenpunainen kerä lojui lankakorissa monta vuotta eikä löytänyt kutojaansa. Keväällä innostuin neulomaan vauvansukkia. Sukuun oli syntynyt uutta polvea ja paikalliseen sairaalaankin kerättiin sukkia vastasyntyneille. Lankakerä pääsi pyörimään kutomisen tahtiin.
Langasta tuli neljät sukat ja kaksi nuttua. Punnitsin pieneksi pyörineen kerän: 30 g. Siitä saa vielä yhdet sukat ja toiseen raidat. Hyvä kiertää monta kertaa.
Sukkien ohjeet löytyvät Hyvin tehty->Vauvansukkia sairaalaan -sivulta.
Kyyt asuttivat mökkitonttia, kun teimme kaupat. Ne paistattelivat päivää rantakivillä, rapistelivat varvikossa ja luikertelivat jaloissa, kun istuimme kalliolla kahvilla. Kymmenessä vuodessa olemme saaneet vallattua tontin itsellemme. Ei ne sukupuuttoon kuolleet. Ne lymyilevät vanhan vesirajan kivikossa ja hakkuuaukean reunoilla – naapurin puolella.
Kyiset sukat lähtevät mökille saapassukiksi. Ne eivät estä käärmeenpuremilta, mutta muistuttavat, että metsään ei pidä mennä paljain jaloin tai pikkulipposissa.
Kyysukan ohje
Sukat on neulottu Seitsemästä veljeksestä. Jos saappaasi on ahdas, vaihda mallia tai neulo teräosa yhdellä värillä. Kirjoneuleena sukista tulee paksut. Minulla on kuudet kumisaappaat. Kyysukkia voin käyttää vain kaksissa.
Silmukkamäärän tulee olla jaollinen yläosassa kahdeksalla, sääriosassa neljällä. Yläreunan joustin ja kirjoneule joustavat paremmin kuin kyyn selkäkuvio sääriosassa. Sukkaan en tehnyt siis lainkaan kavennuksia, nilkkaa kohti mentäessä neule tiivistyi itsestään. Paksummilla pohkeilla kavennukset voivat olla tarpeen.
Luo 56 s ja neulo 2o 2n joustinta 4 cm. Neulo 2 krs vaalean harmaalla ja aloita sitten kirjoneule. Vahvistettu kantapää tehdään vaaleanharmaalla ja kärjen nauhakavennuksissa vaalea silmukka tulee päälimmäiseksi.
Penkojaiset lankakorissa tuottivat punaisia pikkusukkia. Sukat ovat lähdössä Tampereen yliopistolliseen sairaalaan vastasyntyneiden ja keskosten osastoille. Nyt kerätään sukkia kesäteemalla. Ovatko nämä liian jouluiset vai tuleeko kenellekkään mieleen sarjatulppaanit, mansikat tai punaiset viinimarjat? 
Tämä sukka painaa vain 15 g. Lankakori tyhjenee vauvansukkia tehden hitaasti mutta varmasti. Pieni käsityö mahtuu käsilaukkuun ja on helppo napata neulottavaksi pienelläkin tauolla. Pikkusukkia neulon usein automatkoilla. Mökkimatkalla valmistuu sukka mennessä ja sille pari tullessa. Varret neulon autossa yleensä kahdella puikolla. Ei sotkeennu puikot sylissä olevaan lankakerään eikä kilkutus häiritse kuskia.
Paksujen pikkusukkien ohje löytyy tästä blogista Vauvansukkia siraalaan -sivulta.
Lähdimme lakkaamaan venettä. Mukaan lähti vahingossa vain yksi pensseli. Työnjako meni siten että mies ajoi, minä neuloin, mies lakkasi, minä neuloin. Olisin minäkin voinut venettä huoltaa, mutta mies ei halunnut koskea puikkoihin.
Levittelin lankani eväspaikalle ja sytytin tulet grilliin. Joku oli unohtanut sinapin pöydälle. Neuloin pikkusukkia ja odottelin miestä makkaralle.
Mistä ideat tulevat? Ei sitä aina heti hoksaa.
Sukkien ohjeet löytyvät tästä blogista Vauvasukkia sairaalaan -sivulta.
Olen sairastunut neuloosiin. Viimeistään iltauutisten aikaan puikot kilkkaa käsissä. Nojatuolin ympärille on kasautunut vuori lankoja ja keskeneräisiä töitä. Koska valmista syntyy ripeään tahtiin, ajattelin neuloa jotain myös hyvään tarkoitukseen. Loin 70 silmukkaa ja aloitin nutun.
Nuttua on kiva neuloa. Neule on kevyt käsissä, erilaiset neulepinnat tuovat työhön vaihtelua ja valmista tulee nopeasti. Nuttuun saa mahdutettua pienetkin kerät ja langanloput. Yksi nuttu painaa noin 80 g.
Kokeilin erilaisia ohjeita. Nuttu kahdella puikolla on suosikkini. Neulenopeus laski viiden puikon taktiikalla eikä pyöröpuikot olleet sen kätevämmät. Nutun ohjeet löytyvät Hyvin tehty -sivulta.
Ensimmäinen nuttu oli vaaleanpunainen, toinen raidallinen. Tein niille myös vaaleansiniset kaverit.
Tyttäreni solisluu murtui synnytyksessä. Sairaalasta saimme joustavan verkon johon vauva pujotettiin. Kapaloakin suositeltiin, sillä murtumaan ei sattuisi, jos kädet pysyisivät paikallaan. Olisinpa hoksannut kutoa kipeälle talvivauvalle toukkapussin. Toukkapussi valmistui nyt jollekin toiselle vauvalle, toiselle puolelle maapalloa.
Toukkapussin ohje löytyy tämän blogin Hyvin tehty -> Toukkapussi -sivulta
Blogiin pitäisi saada valokuva. Kuka sovittaisi toukkapussia vauvattomassa talossa? Taru ei ole mikään vauvanukke ja ehdottaa siksi nallea. Kävin etsimässä vanhan nalleni varastosta. Nuorena nalle oli vaalea ja kiharainen, nyt hauras ja nuhjaantunut. Äitini ompeli nallelle lappuhaalarit vihreäruudullisesta kankaasta. Nelivuotiaana tuntui hienolta, kun nallella oli samanlaiset housut kuin minulla.
Nalle oli puolet pienempi kuin oikea vauva. Se ei täyttäisi toukkapussia vaikka käärittäisiin keittiöpyyhkeisiin. Nalle ja Taru neuvottelivat. Taru nöyrtyy. ”Vain tämän kerran” se huokaa. ”Jos toisen neulot, saat harrastaa kuvankäsittelyä”, Taru lisää ja kömpii toukkapussiin. Nalle kehuu Tarua samannäköiseksi kuin Punahilkka.
Hain kameran. Taru oli sillä aikaa nukahtanut toukkapussiin. Nalle lauloi tuutulaulua. Oikeallakin vauvalla on varmaan mukavat oltavat lämpöisessä toukkapussissa.
Perheen nuorelle väelle neulottaessa kannattaa käyttää valmista mallia. Ei tarvitse joka käänteessä sovittaa ja neuvotella. Olennaisia kysymyksiä on kaksi:
Tykkäätkö tästä?
Kyllä Ei
Teenkö sulle?
Kyllä Ei
Välitunnilla paleltaa. Ulko-ovet ovat jatkuvasti auki sillä isossa koulussa väkeä kulkee yhtä mittaa sisään ja ulos. Tytär halusi lämmikettä. Mielellään jotain, johon voi kääriytyä.
Haluatko pontson?
Kyllä Ei
Neulonko tämän?
Kyllä Ei
Lähdettiin lankaostoksille. Ohjeen lankaa ei löytynyt, otimme ohuempaa. Ohjeessa oli virhe, silmukkamäärä oli paksun langan mukaan, raidoitus ohuen. Tummaa lankaa oli liian vähän. Raitoja piti soveltaa, muotoa rukata ja työ aloittaa väärästä päästä jotta langan menekkiä olisi helpompi seurata. Liian monta muuttujaa kahteen kysymykseen.
Puolitekoisen neuleen kanssa piti juosta menevän tytön perässä, sovittaa pituutta, pohtia kaulusta, sommitella tupsuja. Yksinkertaisesta mallista tuli monimutkainen. Onko tämä oma malli? Kaikkien muutoksien jälkeen sanoisin: Kyllä. Vain idea ja ajatus kaivettu käsityölehdestä.
Minun ohjeeniLanka: 100 % villalanka 50 g = 55 m
Puikot: pyöröpuikot 8 ja 6
Langanmeneki: 600 g
Työn pituus edessä on 70 cm
Aloita raidat kun työn pituus on 20 cm
taita pääntien reuna ja kiinnitä etupistoin silmukoista. Pura puuvillalanka pois.Neuloisin koko työn pyöröpuikoilla ilman saumoja. Paksuun neuleeseen tulee paksut ja näkyvät saumat. Lankojen päättelyäkin tulee juuri saumakohtaan. Saumojen huolitteluun meni aikaa eikä tulos ollut kummoinen. Työ on kevyt vaikka onkin alaosastaan leveä. Silmukat mahtuvat lyhyelle pyöröpuikolla vaivatta. Nyt kun malli on testattu, ei sitä tarvitse enää sovittaa. Yhdessä mykkyrässä neuloisin alusta loppuun.
Tekstiilityön opettaja ei opettanut vahvistetun kantapään neulomista. ”Nallelanka on niin hyvää, ettei siitä neulotut sukat kulu puhki.” Nina väitti. Opettaja oli väärässä. Sukat kuluvat kyllä ajan kanssa. Tosin minun sukkani kuluvat yleensä ennemmin päkiästä kuin kantapäästä. Jouduin sitten opettelemaan vahvistetun kantapään ominpäin.
Vanha ja uusvanha.
Sukan parsiminen on tylsää. Helpommalla pääsee, kun neuloo koko terän uudestaan. Tuntuu siltä, että saa aivan uudet sukat, vaikka puolet onkin jo vuosia kuluneet käytössä.
Sinivalkoiset tossusukat olivat tulleet tiensä päähän. Varret ja rusetit olivat vielä hyvässä kuosissa mutta pohjat harsuuntuneet ja toisessa sukassa oli reikä. Haikein mielein hyvästelin lempisukkani. Koska varret olivat käyttökelpoiset, päätin neuloa uudet pohjat. Sukista tulikin aika kivat, ehkä uudet lempisukkani.
Valkoisiin varsiin tein kirjoneuleraidan nilkkaan ja punaiset terät. Pieni kirjoneule pehmentää uuden ja vanhan, kahden eri värin rajaa. Leikkaa vanha sukka poikki ennen kantapäätä ja pura muutama kerros. Kastele lanka ja keri napakasti vaikka juomalasin ympärille kuivumaan. Lanka oikenee ja on helpompi kutoa, jälkikin on siistimpää.
Ainaoikeinneuleeseen saa siistin reunan nostamalla ensimmäisen silmukan.
Silmukkareunan ohje
Vasemmalla silmukkareuna, oikealla kudottu kaikki silmukat oikein.
Neuleen reunasta tulee suora kun taas nostamatta ensimmäistä silmukka reunasta tulee möykkyinen.
Suorasta reunasta on myös helppo poimia uudet silmukat. Kun poimit uudet silmukat etureunasta niin saat tasaisemman ja ohuemman sauman. Jos poimit uuden silmukan molempien reunojen ali, tulee työn takapuolelle selvä raita, joka sekin on sopivassa työssä kaunis.
Simpsukka 