Moving On

Ainslie Henderson on kertonut huikeasti haikean tarinan elämästä ja kuolemasta.  Keltaisella langalla.

I´m on my Way

 

 

Koskettaa kaikkia kutojia.

Advertisement

Kyiset sukat

Kyyt asuttivat mökkitonttia, kun teimme kaupat. Ne paistattelivat päivää rantakivillä, rapistelivat varvikossa ja luikertelivat jaloissa, kun istuimme kalliolla kahvilla. Kymmenessä vuodessa olemme saaneet vallattua tontin itsellemme. Ei ne sukupuuttoon kuolleet. Ne lymyilevät vanhan vesirajan kivikossa ja hakkuuaukean reunoilla – naapurin puolella.

Kyiset sukat lähtevät mökille saapassukiksi. Ne eivät estä käärmeenpuremilta, mutta muistuttavat, että metsään ei pidä mennä paljain jaloin tai pikkulipposissa.

Kyysukan ohje

Sukat on neulottu Seitsemästä veljeksestä. Jos saappaasi on ahdas, vaihda mallia tai neulo teräosa yhdellä värillä. Kirjoneuleena sukista tulee paksut. Minulla on kuudet kumisaappaat. Kyysukkia voin käyttää vain kaksissa.

Silmukkamäärän tulee olla jaollinen yläosassa kahdeksalla, sääriosassa neljällä. Yläreunan joustin ja kirjoneule joustavat paremmin kuin kyyn selkäkuvio sääriosassa. Sukkaan en tehnyt siis lainkaan kavennuksia, nilkkaa kohti mentäessä neule tiivistyi itsestään. Paksummilla pohkeilla kavennukset voivat olla tarpeen.

Luo 56 s ja neulo 2o 2n joustinta 4 cm.      Neulo 2 krs vaalean harmaalla ja aloita sitten kirjoneule. Vahvistettu kantapää tehdään vaaleanharmaalla ja kärjen nauhakavennuksissa vaalea silmukka tulee päälimmäiseksi.

Lankalaihdutus etenee pienin askelin

Penkojaiset lankakorissa tuottivat punaisia pikkusukkia. Sukat ovat lähdössä Tampereen yliopistolliseen sairaalaan vastasyntyneiden ja keskosten osastoille. Nyt kerätään sukkia kesäteemalla. Ovatko nämä liian jouluiset vai tuleeko kenellekkään mieleen  sarjatulppaanit, mansikat tai punaiset viinimarjat?  Tämä sukka painaa vain 15 g. Lankakori tyhjenee vauvansukkia tehden hitaasti mutta varmasti. Pieni käsityö mahtuu käsilaukkuun ja on helppo napata neulottavaksi pienelläkin tauolla. Pikkusukkia neulon usein automatkoilla. Mökkimatkalla valmistuu sukka mennessä ja sille pari tullessa. Varret neulon autossa yleensä kahdella puikolla. Ei sotkeennu puikot sylissä olevaan lankakerään eikä kilkutus häiritse kuskia.

Paksujen pikkusukkien ohje löytyy tästä blogista Vauvansukkia siraalaan -sivulta.

 

Sukkasuunnittelua

Lähdimme lakkaamaan venettä. Mukaan lähti vahingossa vain yksi pensseli. Työnjako meni siten että mies ajoi, minä neuloin, mies lakkasi, minä neuloin. Olisin minäkin voinut venettä huoltaa, mutta mies ei halunnut koskea puikkoihin.

Levittelin lankani eväspaikalle ja sytytin tulet grilliin. Joku oli unohtanut sinapin pöydälle. Neuloin pikkusukkia ja odottelin miestä makkaralle.

Mistä ideat tulevat? Ei sitä aina heti hoksaa.

Sukkien ohjeet löytyvät tästä blogista Vauvasukkia sairaalaan -sivulta.

Illalla nututtaa

Olen sairastunut neuloosiin. Viimeistään iltauutisten aikaan puikot kilkkaa käsissä. Nojatuolin ympärille on kasautunut vuori lankoja ja keskeneräisiä töitä. Koska valmista syntyy ripeään tahtiin, ajattelin neuloa jotain myös hyvään tarkoitukseen. Loin 70 silmukkaa ja aloitin nutun.

Nuttua on kiva neuloa. Neule on kevyt käsissä, erilaiset neulepinnat tuovat työhön vaihtelua ja valmista tulee nopeasti. Nuttuun saa mahdutettua pienetkin kerät ja langanloput. Yksi nuttu painaa noin 80 g.

Kokeilin erilaisia ohjeita. Nuttu kahdella puikolla on suosikkini. Neulenopeus laski viiden puikon taktiikalla eikä pyöröpuikot olleet sen kätevämmät. Nutun ohjeet löytyvät Hyvin tehty -sivulta.

Ensimmäinen nuttu oli vaaleanpunainen, toinen raidallinen. Tein niille myös vaaleansiniset kaverit.

 

Vastasyntyneen pipo ja kierresukat

Toukkapussin suuaukko on niin väljä, että ainakin ulkoilevalle vauvalle on syytä laittaa pipo päähän. Moni pitää pipoa vastasyntyneellä sisälläkin, ainakin vielä sairaalassa. Tämän tyyppisiä pipoja onkin neulottu hyväntekeväisyyteen sairaaloille ja lahjaksi vastasyntyneille. Pipon ohje löytyy Toukkapussi -sivun alareunasta tästä samasta blogista.

Pipolle kaveriksi sopii kierresukat. Ne neulotaan myös 2o, 2 n joustinneuletta. Kuviota siirretään yhden silmukan verran vasemmalle joka neljäs kerros. Kiertyvä neulos istuu jalkaan hyvin ja suoria sukkia voi käyttää myös lapasina.

Sukkien ohje on Sukka ilman kantapäätä -artikkelin lopussa. Aikuisten sukka tehdään leveämmällä resorilla joka  kiertyy voimakkaammin. Pienessä sukassa pieni on kauniinpaa.

 

 

Toukkapussi on valmis

Tyttäreni solisluu murtui synnytyksessä. Sairaalasta saimme joustavan verkon johon vauva pujotettiin. Kapaloakin suositeltiin, sillä murtumaan ei sattuisi, jos kädet pysyisivät paikallaan.  Olisinpa hoksannut kutoa kipeälle talvivauvalle toukkapussin.  Toukkapussi valmistui nyt jollekin toiselle vauvalle, toiselle puolelle maapalloa.

Toukkapussin ohje löytyy tämän blogin Hyvin tehty -> Toukkapussi -sivulta

 

Valokuvamalli haussa

Blogiin pitäisi saada valokuva. Kuka sovittaisi toukkapussia vauvattomassa talossa? Taru ei ole mikään vauvanukke ja ehdottaa siksi nallea. Kävin etsimässä vanhan nalleni varastosta. Nuorena nalle oli vaalea ja kiharainen, nyt hauras ja nuhjaantunut. Äitini ompeli nallelle lappuhaalarit vihreäruudullisesta kankaasta. Nelivuotiaana tuntui hienolta, kun nallella oli samanlaiset housut kuin minulla.

Nalle oli puolet pienempi kuin oikea vauva. Se ei täyttäisi toukkapussia vaikka käärittäisiin keittiöpyyhkeisiin. Nalle ja Taru neuvottelivat.  Taru nöyrtyy. ”Vain tämän kerran” se huokaa. ”Jos toisen neulot, saat harrastaa kuvankäsittelyä”, Taru lisää ja kömpii toukkapussiin. Nalle kehuu Tarua samannäköiseksi kuin Punahilkka.

 

Hain kameran. Taru oli sillä aikaa nukahtanut toukkapussiin. Nalle lauloi tuutulaulua. Oikeallakin vauvalla on varmaan mukavat oltavat lämpöisessä toukkapussissa.

 

 

Minun Taruni

Isän isosisko oli sota-aikana kenttäpostissa töissä. Täti selvisi pommituksista, mutta kuoli kulkutautiin. Tädistä jäi muistoksi muutama valokuva ja nukke.

Kaija-täti veljiensä kanssa

 

 

 

 

 

 

Minä ristin nuken Taruksi. Koska Taru oli vanha ja hauras sen kanssa piti olla varovainen. Tarun kanssa sai leikkiä mutta ei riehua eikä sitä saanut riisua. Vaatteet oli ommeltu tiukasti päälle. Juhlapäivinä Tarulle laitettiin helmet kaulaan.

Tarulla oli pitkät, pisamaisen pilkulliset sääret. Isä kertoi, että nukke oli kastunut ja nuken täytteenä olleet sahanpurut olivat värjänneet sen jalat. Isän taitava täti neuloi Tarulle polvisukat, jotta jalat näyttäisivät siistimmältä. Minä ihailin lapsena Tarun sukkia ja toivoin, että joskus osaisin itsekin tehdä yhtä hienoja sukkia. Nyt minulla on isotädin ohuet neulepuikot ja taito hyppysissä, mutta niin hienoa sukkalankaa ei enää valmisteta.

Taru oli kaikissa leikeissä mukana. Se istui puutuolilla tai sängyn reunalla ja seurasi muiden touhuja. Sitä ei tarvinut syöttää ja nukuttaa päiväunille kuten vauvanukkia eikä se kaivannut rattaissa ulkoilemaan. Taru oli kuin nukkien isosisko. Ei kuitenkaan vielä aikuinen kuten Barbit, jotka vaihtoivat juhlavaatteita monta kertaa päivässä ja haaveilivat yläkerran kaverin luona asuvasta Kenistä.

Taru on nyt melkein satavuotias. Se ei aikojen saatossa ole paljoakaan muuttunut. Se istuu samalla puusohvalla, jossa muinoin istui ensimmäisen emäntänsä kanssa. Sieltä se seuraa, kun järjestelen villasukkiani uuteen vaatekaappiin tai keikistelen peilin edessä valitsemassa mekkoa. Jos olisin vielä lapsi, kuulisin miten Taru huokaa: ”Senkin barbi, päätä jo. Minulla on vain mekko ja yhdet villasukat. Hyvin niillä on viimeiset sata vuotta pärjännyt.”

Paksulankapontso

Perheen nuorelle väelle neulottaessa kannattaa käyttää valmista mallia. Ei tarvitse joka käänteessä sovittaa ja neuvotella. Olennaisia kysymyksiä on kaksi:
Tykkäätkö tästä?
Kyllä     Ei

Teenkö sulle?
Kyllä     Ei

Välitunnilla paleltaa. Ulko-ovet ovat jatkuvasti auki sillä isossa koulussa väkeä kulkee yhtä mittaa sisään ja ulos. Tytär halusi lämmikettä. Mielellään jotain, johon voi kääriytyä.

Haluatko pontson?
Kyllä     Ei

Neulonko tämän?
Kyllä     Ei

Lähdettiin lankaostoksille. Ohjeen lankaa ei löytynyt, otimme ohuempaa. Ohjeessa oli virhe, silmukkamäärä oli paksun langan mukaan, raidoitus ohuen. Tummaa lankaa oli liian vähän. Raitoja piti soveltaa, muotoa rukata ja työ aloittaa väärästä päästä jotta langan menekkiä olisi helpompi seurata. Liian monta muuttujaa kahteen kysymykseen.

Puolitekoisen neuleen kanssa piti juosta menevän tytön perässä, sovittaa pituutta, pohtia kaulusta, sommitella tupsuja. Yksinkertaisesta mallista tuli monimutkainen. Onko tämä oma malli? Kaikkien muutoksien jälkeen sanoisin: Kyllä. Vain idea ja ajatus kaivettu käsityölehdestä.

Minun ohjeeni

Lanka: 100 % villalanka 50 g = 55 m
Puikot: pyöröpuikot 8 ja 6
Langanmeneki: 600 g

Työn pituus edessä on 70 cm

• luo 40 s sinisellä.
• Neulo 17 s, 6 s = olka, 17 s. Aloita heti lisäykset keskimmäisten 6 s molemmin puolin. Lisää silmukoita  joka toisella kerroksella 2 x 10 tai kunnes työ on olan kärjessä.
• aloita reunan lisäykset kun olet neulonut 10 krs. Lisää joka 4. krs 1 s kummassakin reunassa. Tee lisäykset ensimmäisen silmukan jälkeen ja ennen kerroksen viimeistä silmukkaa. Kappaleen helmaan kertyy silmukoita päätettäväksi 112 kpl.
• Aloita raidat kun työn pituus on 20 cm
• 1 krs harmaa, 7 krs sininen, 2 krs h, 10 krs sin, 4 krs h, 8 krs sin, 6 krs h, 6 krs sin, 8 krs h, 3 krs sin, 9 krs h, 1 krs sin, 10 krs h.
• päätä työ
• ompele sivusaumat, jätä edestä 12 cm ompelematta
• käännä etuhalkion reunat ja ompele kiinni.
• kerää pääntieltä silmukat ohuemmille puikoille ja neulo sileää neuletta. Neulo 3 o 2 o yhteen koko krs. Seuraavalla oikealla kerroksella neulo  4 o, 2 o yhteen.
• kun olet neulonut 5 krs, neulo oikealla puolen silmukat nurin ja nurjalla oikein
• neulo 6 krs. Älä päätä vaan neulo puuvillalangalla muutama kerros
• taita pääntien reuna ja kiinnitä etupistoin silmukoista. Pura puuvillalanka pois.
• virkkaa alareunaan työn päälle silmukoita jotta reuna ei käänny. Voit neuloa myös ainaoikeinneuletta viimeiset kerrokset.
• puno nauha, pujota pääntien kujaan ja tee tupsut nauhojen päähän.

Mitä tekisin toisin?

Neuloisin koko työn pyöröpuikoilla ilman saumoja.  Paksuun neuleeseen tulee paksut ja näkyvät saumat. Lankojen päättelyäkin tulee juuri saumakohtaan. Saumojen huolitteluun meni aikaa eikä tulos ollut kummoinen. Työ on kevyt vaikka onkin alaosastaan leveä. Silmukat mahtuvat lyhyelle pyöröpuikolla vaivatta. Nyt kun malli on testattu, ei sitä tarvitse enää sovittaa. Yhdessä mykkyrässä neuloisin alusta loppuun.

Pelti-Heikki komistuu

Ostin talvella peltiveneen. Ei ollut kallis mutta ei komeakaan. Puiset kaaret ja penkit näyttivät lahoilta, sammalta ja hiekkaa oli kaikki kolot täynnä. Kyljen sininen vauhtiraita kesi.

Pelti-Heikin uusi venevalkama.

Veneen nimi on Pelti-Heikki. Se oli koko ikänsä seilannut Pyhäjärvellä. Lumien aikaan toimme sen Längelmävedelle. Siitä tulisi Mahonki-Madamen kaveri. Kun Madame olisi vielä pukilla, Heikki veisi meidät mökkisaareen. Se kuljettaisi sementtisäkit ja puutavaran kun ihmiskaverit matkustaisivat mukavasti Madamella. Heikki lähtisi kanssani katiskalle eikä välittäisi kalanhajusta. Kun mies ottaisi Madamen ja lähtisi mantereelle, Heikki pitäisi seuraa saaressa.

Mökkisaari häämöttää olan takaa

Pääsisäsenä kävin pesemässä veneen ja rapsuttelin sen kupeita. Kaksi päivää meni kylkiin, tänään hioin penkit. Vaikka sisäkaaret oli laittamatta ja puuosat lakkamatta teki mieli kokeilla venettä. Laitoimme moottorin perälautaan ja päristelimme saareen.

 

 

Mökkisaaren viimeinen mutka

 

Heikki on hyvän sään vene. Se ui matalalla ja hörppää aallosta. Onneksi oli tyyntä.

Pikkusaaressa kaikki hyvin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalliolla juotiin kahvit ja ihmeteltiin hiljaisuutta.

 

 

 

 

 

 

 

Sisäkaaret olisi ehtinyt rapsutella lahosta ja hioa lakkauskuntoon, mutta päivä meni maisemien ihasteluun, niinkuin monesti mökillä tuppaa käymään. Huoltoa jatketaan ylihuomenna. Heikki komistuu silmissä. Hyvä vene siitä tulee ja kalakaveri.

 

Kotimatkalla kohtasimme joutsenen.