Kuinkas sitten kävikään? Vuosi lankalaihdutusta

Minä en punninnut lankoja, turhaa hifistelyä. Silmämääräinen arvio riitti sillä ympäri kämpää, vintille, kellariin ja mökille sijoitettujen lankojen punnitseminen olisi ollut turhan työlästä. Minä en siis luvannut laihduttaa kiloja vaan hävittää yksittäisiä nyssäköitä joista ei saa villapaitaa, raitaa sukkaan, tai kokonaista huivia.

Onnistuinko? Kyllä!

Lankojen hävittämisinnostuksessa kävi kuitenkin huonosti. Koska neulominen oli koko ajan mielessä ja keskeneräinen työ käsissä, eksyin tavallista useammin lankakauppaan. Retkahdin ostelemaan alennusmyynneistä ja messujen houkutukset kävivät ylivoimaisiksi. Katastrofi syntyi kun innostuin tuftauksesta. Yhteen työhön menee ehkä vain parisataa grammaa lankaa mutta sävyjä on syytä olla ainakin tuhat, jotta syntyy sävykästä jälkeä. Tuftauslankoja on nyt monta laatikollista, sukkalankoja sohvatyynyt täynnään ja villapaitoja voisi kutoa koko suvulle.

Osallistunko lankalaihdutukseen tänäkin vuonna? Kyllä!

Mitä lupaan? Tuftailla, neuloa villapaitoja, sukkia ja virkata mattoja. En tänäkään vuonna punnitse lankoja vaan silmäys riittää. Jos nyttyrät ja pussukat neulenurkkauksesta ovat vähentyneet ja olohuone siistiytynyt olen onnistunut laihdutuksessa. Vintin vyyhdit joutuvat odottamaan aikaa parempaa. Kun kangaspuille ja neulekoneelle löytyy tilaa, saavat ohuetkin langat kyytiä. Mutta se on jonkun toisen vuoden lupaus se.WP_20141005_005.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s